Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen
Lapsen oikeuksien sopimuksessa asetetut opetuksen tavoitteet eivät toteudu etäopetuksessa täysin, toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Hän perustelee kirjoituksessaan penseää suhtautumistaan etäopetukseen.
”Tutkijakollega Tomi Kiilakosken sanoin: koulu on enemmän.”
Lausuin nuo sanat viime huhtikuussa A-studion toimittajan kysyessä, mitä ajattelen koulujen siirtymisestä lähiopetukseen. Etäopetuksen välttämättömyys oli kevään kuluessa kyseenalaistunut, kun tutkimusnäyttöä viruksen vaarattomuudesta lapsille alkoi kertyä.
Huhtikuussa 2020 YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi painavan julkilausuman poikkeustoimien vaikutuksista lapsiin. Komitea muistutti rajoitusten haitallisista psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista vaikutuksista ja huomautti, että etäopetus asettaa lapset eriarvoiseen asemaan.
Joulukuussa julkaistu laaja suomalainen arviointi osoitti, että etäopetus kohteli oppilaita eriarvoisesti. Kolmannes opetus- ja ohjaushenkilöstöstä ja viidennes rehtoreista koki etäopiskeluun liittyvien valmiuksien tukemisessa olleen paljon ongelmia. Oppilaat perusopetuksessa ja toisella asteella kokivat eniten haasteita itseohjautuvuudessa, motivaatiossa ja opiskelutaitojen riittävyydessä. Arvioinnissa ei kuitenkaan kiinnitetty huomiota koulutuksen sosiaalisiin ja moraalisiin tavoitteisiin – siis niihin, joita YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa.
Koulutus on keskeisimpiä lapsen oikeuksia
Etäopetuksen järjestelyt olivat kirjavat ja siitä julkaistut ensimmäiset tutkimustulokset yhtä aikaa rohkaisevia ja huolestuttavia. Kaikki varhaiset selvitykset osoittivat, että vaikka valtaosa oppilaista suoriutui etäopetuksessa hyvin, osalle oppilaista se aiheutti suuria vaikeuksia.
Koulutus on kuitenkin lapsen oikeuksista keskeisimpiä. Jo Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien julistuksessa vuonna 1959 todettiin lapsen oikeus maksuttomaan ja pakolliseen koulutukseen. Vuonna 1989 hyväksytty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa lausutaan erikseen opetuksen järjestämisestä ja tavoitteista – ja koulutukselle asetetaan myös useita sivistyksellisiä, sosiaalisia ja moraalisia tavoitteita.
YK:n lapsen oikeuksien komitean ensimmäinen yleiskommentti julkaistiin vuonna 2003, ja eikä sen mukaan yhdenkään lapsen tulisi lähteä koulusta ilman valmiuksia selviytyä elämän varrella kohdattavista haasteista. Tällaisia valmiuksia ovat muun muassa kyky tehdä harkittuja päätöksiä, selvittää konfliktitilanteet ilman väkivaltaa ja kehittää terveitä elämäntapoja.
Yleiskommentissa korostetaan, että koulutuksellisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetusmenetelmien mukauttamista niin, että se huomioi täysimääräisesti kunkin lapsen yksilölliset tarpeet.
Koulutuksen tavoitteet eivät täyty etäopetuksessa
Yleiskommentin lukeminen auttaa ymmärtämään, miksi lapsiasiavaltuutettuna suhtaudun etäopetukseen penseästi. En nimittäin ymmärrä, miten koulutuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa etäopetuksessa edes motivoituneiden, osaavien vanhempien ja eri opetusmetodeihin vihkiytyneiden opettajien avulla.
Rohkenen väittää, etteivät yhdenkään oppilaan lapsen oikeuksien sopimuksessa asetetut opetuksen tavoitteet toteudu täysimääräisesti etäopetuksessa. Toivon siis hartaasti, että voisimme pitää koulujen tilat avoimina jatkossakin.
Elina Pekkarinen
Lapsiasiavaltuutettu
Lue Elina Pekkarisen koko kirjoitus Rexi lehden numerosta 1/2021.
